Kontaktvägar för privatpersoner

Mulig­heden for at få infor­ma­tion på mino­ri­tets­sprog og nordiske sprog

I en konvention mellem de nordiske lande beskrives statsborgernes ret til at benytte sig af deres eget sprog i et andet nordisk land (SÖ 1982/93). De nationale minoritetssprog har i henhold til loven om nationale minoritetssprog (2009:724) en udvidet rettighed til at bruge sproget ved en forvaltningsmyndighed (gælder for finsk, meänkieli og samisk).

Hvis du har en sag i Migrationsverket, har du ret til at få information på norsk, dansk, finsk, islandsk, meänkieli og samisk. Der er dog ikke altid personale, som taler disse sprog, til rådighed, når du ringer og skriver til os. Derfor beder vi dig at henvende dig til din behandler og fortælle, at du ønsker information på dit eget sprog. Så kan behandleren reservere en tid til samtale med en tolk.

Mahdol­li­suus saada tietoja vähem­mistö- ja pohjo­is­mai­silla kielillä

Pohjoismaiden välisessä sopimuksessa kuvataan kansalaisten oikeus käyttää omaa kieltään toisessa Pohjoismaassa (SÖ 1982/93). Kansallisia vähemmistökieliä puhuvilla on kansallisia vähemmistökieliä koskevan lain (2009:724) nojalla laajennettu oikeus käyttää omaa kieltään (koskee suomea, meänkieltä ja saamea) yhteydenotoissa hallintoviranomaisiin.

Jos asiasi koskee migraatiovirastoa, sinulla on oikeus saada tietoja siitä norjan, tanskan, suomen tai islannin kielellä, meänkielellä tai saamen kielellä. Näitä kieliä hallitsevaa henkilökuntaa ei kuitenkaan ole aina paikalla migraatiovirastossa soittaessasi tai kirjoittaessasi meille. Pyydämme sinua sen vuoksi ottamaan yhteyden johonkin virkailijaan ja kertomaan tälle, että haluat tiedot omalla kielelläsi. Tällöin virkailija voi varata ajan sinulle asian esittämiseksi tulkin avulla.

Mitä migraa­tio­vi­rasto tekee?

Migraatiovirasto on viranomainen, joka tutkii hakemukset henkilöiltä, jotka haluavat asettua asumaan Ruotsiin tai tulla käymään Ruotsissa tai jotka haluavat hakea turvaa vainoilta tai hakea Ruotsin kansalaisuutta.

Migraatiovirasto tarjoaa pakolaisten vastaanottotoiminnassaan turvapaikkaa hakeville asunnon ja rahaa ruokaan heidän odottaessaan päätöstä turvapaikka-asiassa. Pakolaisen saatua oleskeluluvan Ruotsissa maksamme valtion korvausta kunnille ja määräkäräjille. Jos turvapaikkaa hakevan hakemus hylätään, migraatiovirasto toimii aktiivisesti palautusasiassa.

Kun ulkomaalaiselle on myönnetty asumislupa Ruotsissa, etupäässä Ruotsin kunnilla ja maakäräjillä on tehtävänä ulkomaalaisen integrointi Ruotsin yhteiskuntaan.

Mulighet for å få infor­ma­sjon på mino­ri­tets­språk og nordiske språk

Konvensjonen mellom de nordiske landene beskriver innbyggernes rett til å bruke sitt eget språk i et annet nordisk land (SÖ 1982/93). De nasjonale minoritetsspråkene har ved lov om nasjonale minoritetsspråk (2009:724) en utvidet rett til å bruke språkene hos en forvaltningsmyndighet (gjelder finsk, meänkieli og samisk).

Hvis du har en sak hos Migrationsverket, har du rett til å få informasjon på norsk, dansk, finsk, islandsk, meänkieli og samisk. Det finnes imidlertid ikke alltid personale tilgjengelig som snakker disse språkene når du ringer eller skriver til oss. Derfor ber vi deg kontakte din saksbehandler og fortelle at du vil ha informasjon på ditt eget språk. Da kan saksbehandleren avtale et tidspunkt for samtale med tolk.

Maho­lista saa tietoja vähe­mi­stö­ki­e­lilä ja pohjo­is­mai­sila kielilä

Pohjoismaitten konvensjuunin kautta kuvathaan kansalisten oikeus käyttää ommaa kieltä muussa pohjoismaassa (SÖ 1982/93). Kansalisila vähemistökielilä on kansalisten vähemistökielten lain mukhaan (2009:724) laajenettu oikeus käyttää kieliä hallintovirastossa (koskee suomea, meänkieltä ja saamea).

Jos sulla on asia Migrationsverkille sulla on oikeus saa tietoja norjaksi, tanskaksi, suomeksi, iislantiksi, meänkielelä ja saamikielelä. Kuin soitat eli kirjotat meile ei kuitenkhaan aina ole paikala henkilökuntaa joka puhhuu näitä kieliä. Siksi pyyämä sinua othaan yhteyttä sinun asiankäsittelijän kans ja kertoa ette sie haluat saa tietoja sinun omala kielelä. Sillon asiankäsittelijä saattaa varata aijan keskustelhuun tulkin kautta.

Mitäs Mikra­sju­u­ni­vi­rasto tekkee?

Mikrasjuunivirasto on viranomhainen joka arvostellee hakemuksia ihmisiltä jokka haluavat siirtyä Ruothiin, tulla viaerailule, hakea turvaa vainomisesta eli saa ruottin kansalaisuuen.

Pakolaisen vasthaanotossa Mikrasjuunivirasto tarjoaa asyylihakijoile asuntoa ja rahhaa ruokhaan sen aijan kun net oottavat päätöstä asyyliasiassa. Kun pakolainen on saanu luvan jää Ruothiin met maksama valtiolisen korvauksen kunnile ja maakäräjile. Jos asyylihakija saapi kieltheisen päätöksen hakemuksessa se on Mikrasjuunivirasto joka on aktiivinen takashiin muutoksessa.

Kun ulkomaalaisele on annettu luvan asua Ruottissa se on ensi käessä Ruottin kunnat ja maakäräjät ja Työvälitystoimisto joila on tehtävä ette toimittaa intekrasjuunin ruottin yhteiskunthaan.

Vejo­lašvu­ohta oažžut diehtoju­o­h­kima unnit­logu­gillii ja davvi­ri­ik­kalaš gielaide

Konvenšuvnna čađa gaskka davviriikkaid čilgejuvvo riikaássiid riekti geavahit gielaset eará davviriikkain (SÖ 1982/93).

Našuvnnalaš unnitlogugielain lea lága boktu našuvnnalaš unnitlogugiela (2009:724) lasihuvvon riekti geavahit gielaid hálddahuseiseválddis (guoská suomagillii, meänkieli ja sámegillii).

Jus dus lea mohkki Migrationsverkii dus lea riekti oažžut diehtojuohkima dárogillii, dánskkagillii, suomagillii, islánddagillii, meänkieli ja sámegillii. Ii gávdnu álu oažžut bargi gii sárdnu dáid gielaid go riŋget dahje go leat čállán midjiide. Danin ávžžuhit du váldit oktavuođa meannudeddjiinat ja muitalit ahte dárbbahat diehtojuohkima iežat gillii. De sáhttá meannudeaddji anuhit áiggi ságasteapmái dulkkain.

Maid Migrašuv­dna­do­aim­mahat dahká?

Migrašuvdnadoaimmahat lea eiseváldi mii gieđahallá ohcamušaid olbmuin geat háledit orrut Ruoŧas, guossástallat Ruoŧa, geat ohcet suodjalusa veahkaváldimis dehe háledit šaddat ruoŧa álbmotlahttun.

Gárgolašvuostáiváldin fállá dorvoohcciide orohaga ja biebmoruđa dan botta go vurdet dieđu dorvoohcanáššis. Go gárgolaš oažžu lobi bisánit Ruoŧas, mii máksit stáhtalaš buhtadusa gielddaide ja eanadikkiide. Jus dorvoohcci ii oačču bisánit Ruŧŧii, de lea Migrašuvdnadoaimmahat veahkkin go dorvoohcci máhccá ruoktut riikkas gos vulggii.

Go olgoriikkalaš lea ožžon lobi orrut Ruoŧas, de leat ruoŧa gielddain, eanadikkiin ja bargogaskkustandoaimmahagas ovddasvástádus bargat integrašuvnnain ruoŧa servodagas.