Maholista saa tietoja vähemistökielilä ja pohjoismaisila kielilä

Möjlighet att få information på minoritetsspråk och nordiska språk – meänkieli

Pohjoismaitten konvensjuunin kautta kuvathaan kansalisten oikeus käyttää ommaa kieltä muussa pohjoismaassa (SÖ 1982/93). Kansalisila vähemistökielilä on kansalisten vähemistökielten lain mukhaan (2009:724) laajenettu oikeus käyttää kieliä hallintovirastossa (koskee suomea, meänkieltä ja saamea).

Jos sulla on asia Migrationsverkille sulla on oikeus saa tietoja norjaksi, tanskaksi, suomeksi, iislantiksi, meänkielelä ja saamikielelä. Kuin soitat eli kirjotat meile ei kuitenkhaan aina ole paikala henkilökuntaa joka puhhuu näitä kieliä. Siksi pyyämä sinua othaan yhteyttä sinun asiankäsittelijän kans ja kertoa ette sie haluat saa tietoja sinun omala kielelä. Sillon asiankäsittelijä saattaa varata aijan keskustelhuun tulkin kautta.

Mitäs Mikrasjuunivirasto tekkee?

Mikrasjuunivirasto on viranomhainen joka arvostellee hakemuksia ihmisiltä jokka haluavat siirtyä Ruothiin, tulla viaerailule, hakea turvaa vainomisesta eli saa ruottin kansalaisuuen.

Pakolaisen vasthaanotossa Mikrasjuunivirasto tarjoaa asyylihakijoile asuntoa ja rahhaa ruokhaan sen aijan kun net oottavat päätöstä asyyliasiassa. Kun pakolainen on saanu luvan jää Ruothiin met maksama valtiolisen korvauksen kunnile ja maakäräjile. Jos asyylihakija saapi kieltheisen päätöksen hakemuksessa se on Mikrasjuunivirasto joka on aktiivinen takashiin muutoksessa. 

Kun ulkomaalaisele on annettu luvan asua Ruottissa se on ensi käessä Ruottin kunnat ja maakäräjät ja Työvälitystoimisto joila on tehtävä ette toimittaa intekrasjuunin ruottin yhteiskunthaan.