Vejolašvuohta oažžut diehtojuohkima unnitlogugillii ja davviriikkalaš gielaide

Möjlighet att få information på minoritetsspråk och nordiska språk  – nordsamiska

Konvenšuvnna čađa gaskka davviriikkaid čilgejuvvo riikaássiid riekti geavahit gielaset eará davviriikkain (SÖ 1982/93).

Našuvnnalaš unnitlogugielain lea lága boktu našuvnnalaš unnitlogugiela (2009:724) lasihuvvon riekti geavahit gielaid hálddahuseiseválddis (guoská suomagillii, meänkieli ja sámegillii).

Jus dus lea mohkki Migrationsverkii dus lea riekti oažžut diehtojuohkima dárogillii, dánskkagillii, suomagillii, islánddagillii, meänkieli ja sámegillii. Ii gávdnu álu oažžut bargi gii sárdnu dáid gielaid go riŋget dahje go leat čállán midjiide. Danin ávžžuhit du váldit oktavuođa meannudeddjiinat ja muitalit ahte dárbbahat diehtojuohkima iežat gillii. De sáhttá meannudeaddji anuhit áiggi ságasteapmái dulkkain.

Maid Migrašuvdnadoaimmahat dahká?

Migrašuvdnadoaimmahat lea eiseváldi mii gieđahallá ohcamušaid olbmuin geat háledit orrut Ruoŧas, guossástallat Ruoŧa, geat ohcet suodjalusa veahkaváldimis dehe háledit šaddat ruoŧa álbmotlahttun.

Gárgolašvuostáiváldin fállá dorvoohcciide orohaga ja biebmoruđa dan botta go vurdet dieđu dorvoohcanáššis. Go gárgolaš oažžu lobi bisánit Ruoŧas, mii máksit stáhtalaš buhtadusa gielddaide ja eanadikkiide. Jus dorvoohcci ii oačču bisánit Ruŧŧii, de lea Migrašuvdnadoaimmahat veahkkin go dorvoohcci máhccá ruoktut riikkas gos vulggii.  

Go olgoriikkalaš lea ožžon lobi orrut Ruoŧas, de leat ruoŧa gielddain, eanadikkiin ja bargogaskkustandoaimmahagas ovddasvástádus bargat integrašuvnnain ruoŧa servodagas.